Ilveksen joukkueenjohtajana kauden 2016 toiminut Sami Mäenpää istahti Sydän-Hämeen Lehden hyväntuuliseen haastatteluun. Millainen toimenkuva on Veikkausliigassa pelaavan joukkueen joukkueenjohtajalla? Ja miten kausi 2016 sujui?
”Menestys ei ole tullut lainkaan yllätyksenä. Tiesimme koko ajan, että meillä on saumat hyvää lopputulokseen. Tekemisen meininki oli heti kauden ensimmäisistä harjoituksista asti todella hyvä. Eivätpä nuo ennakkoveikkailujen tekijät vaivautuneet kertaakaan Tampereelle asti katsomaan, mitä harjoituksissamme tai harjoituspeleissämme oikein tapahtuu” kommentoi Mäenpää ennakkokaavailuille, joissa Ilvestä povattiin sarjajumboksi.
Ilveksellä oli mahdollisuuden jopa mestaruuteen vielä toiseksi viimeisen ottelun tauolla, mutta kotitappio HJK:lle loppuunmyydyssä Tammelassa romutti mitalihaaveet. Ilveksen 16 kotiottelussa kävi keskimäärin upeat 3351 katsojaa.
Mäenpää kuvailee tehtäväänsä joukkueenjohtajana jokapaikanhöylänä, jonka tehtävä on varmistaa, että joukkue on oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Matkojen, ruokailujen ja tarvittavan tiedon siirtäminen pelaajille ovat hänen keskeisintä työsarkaansa. Hän hoitaa myös ennen ottelua pidettävät tuomaripalaverit. Mäenpää ilmoittaa myös joukkueen pelaajavaihdot neljännelle erotuomarille, jotta tämä osaa näyttää vaihdot oikein siihen suunnitellun näytön avulla.
”Työ on aika pitkälti sähköpostikirjeenvaihtoa ja puheluita eri tahoille. Otteluissa, sekä kotona että vieraissa, olen aina mukana. Kotiotteluissa työtehtäväni vievät sellaisen viisi tai kuusi tuntia, ja vierasotteluissa vierähtää usein koko päivä. Kaukaisimmissa peleissä kuten Maarianhaminassa ja Rovaniemellä ollaan usein yönkin yli” toteaa Mäenpää, tai tuttavallisemmin ”Mätsy”.
Mäenpää kertoo parasta joukkueenjohtajan työssä olevan, että siinä pääsee olemaan osa joukkuetta. Hänellä on itselläänkin takana pitkä pelaajaura: ensin Ilveksessä A-junioreihin asti, ja sen jälkeen miesten tasolla Ilveksessä, Tampere Unitedissa, Nokian Pyryssä ja Tampereen Palloveikoissa.
”Omien pelivuosien aikana sitä tottui pukukoppielämään, ja onkin hienoa päästä tästä osalliseksi myös nyt. Valmentamistakin olen joskus miettinyt, mutta olen myöntänyt itselleni, etten osaisi tehdä sitä niin hyvin kuin haluaisin, joten olen pidättäytynyt niistä hommista ja jättänyt ne suosiolla osaavampiin käsiin. Valmentajien työskentelemisen seuraaminen on ollut yksi parhaita asioita nykyisessä toimenkuvassani. Tässä näkee selkeästi sen, kuinka paljon aikaa ja sitoutumista valmentaminen vaatii” kommentoi Mäenpää.
Lue koko juttu Sydän-Hämeen Lehden nettisivuilta TÄSTÄ.
Lähde: Sydän-Hämeen Lehti