Pelaajat pääsivät testamaan melontaa Hiking Travelin hyvässä opissa. Kuva: Joope Erkkilä.
Kesken kiireisen harjoituskauden on välillä hyvä antaa kropalle sekä mielelle mahdollisuus tehdä jotain aivan uutta. Ilveksen pelaajat saivat mieluisan yllätyksen, kun keskiviikon treenit pidettiin Näsijärvellä melonnan merkeissä.
Jalkapalloilijan arki on melko rutiininomaista. Samat asiat toistuvat viikosta toiseen, ehkä painotuksen hiukan muuttuen. Peliasiat pyörivät mielessä koko ajan, seuraava ottelu rytmittää tulevia päiviä. Siksi on hyvä saada niin pääkopalle kuin kehollekin välillä jotain uutta ja erilaista.
Ilveksen valmennusjohto päätti rikkoa joukkueensa viikkorytmin ja tarjota pelaajille sekä elämyksiä että uusia ärsykkeitä keholle. Tosin, mukana oli myös tiimityöskentelyn merkityksen opettelua.
Keskiviikon harjoitus vietettiinkin Näsijärvellä meloen. Kaupin pukukopeilta joukkue lähtikin kohti Näsijärven rantaa, jossa Hiking Travelin melontakouluttaja Pekka Tyllilä otti joukkueen haltuunsa. Turvallisuusohjeistuksen jälkeen joukkue jaettiin kuuden hengen miehistöihin ja kajakit työnnettiin vesille.
Kauniissa säässä ja uuden asian opettelussa aikakin vierähti kuin humahtaen ja suurin osa pelaajista koki reissun päättyneen ennen aikojaan. Hymyt olivat palattaessa herkässä eivätkä hiukan kastuneet vaatteetkaan harmittaneet lainkaan. Tuure Siira oli ainakin nauttinut uudesta kokemuksestaan.
– Kyllä tykkäsin kovasti. Vähän meillä oli vaikeuksia varsinkin alussa. Lisäksi meinasimme ajautua keskelle ulappaa, jolloin kajakkimme kippari päätti turvallisuussyistä ohjata meitä rannempaan, emmekä lähteneet ihan suurinta lenkkiä kiertämään. Ehkä siinä hetki pyörittiin vähän ympyrääkin. Kunhan löysimme sen yhteisen sävelen, niin kyllähän se sitten alkoi jo sujumaan. Kaikilla oli hauskaa eikä ketään pelottanut. Ehkä Oivalla (Jukkola) oli muita jännemmät paikat siinä aivan keulassa. Kyllä saatan tulla uudestaankin, samoin nuo sup-laudat alkoivat kovasti kiinnostamaan.
Valmentajista mukana olivat Jarkko Wiss sekä Heli Rekimies. Wiss toimi yhden kajakin kipparina, joten hän pääsi läheltä näkemään virkistyspäivän valmennuksellisen teeman. Hänelle vesilläolo ei ole lainkaan vierasta.
– Aika paljonkin on tullut veneiltyä. Pienen ikäni olen lähes asunut purjeveneissä kesäisin ja melonutkin olen pitkiä matkoja. meillä on ollut vuosien varrella todella vähän mitään tällaista erilaista, joten nyt vähän vaikean treeniviikon keskelle oli hyvä ottaa tällainen tempaus. Alussa meidän ryhmällämme oli hiukan vaikeaa, kun yhteinen sävel ei meinannut löytyä. Kipparina jouduin hiukan tukistamaan poikia ja käskinkin laittaa melat veteen ja tekemään töitä, ei niitä ollut tarkoitus vaan uittaa.
– Kyllähän tämä päivä oli myös tiimityöskentelyn opettelua. Kajakissa kaikkien piti tehdä osuutensa, vapaamatkustajana ei voinut olla kukaan. Vaikeuksista selvittiin hienosti ja loppu oli kipparillekin helpompaa, kun homma toimi. Niinhän se on jalkapallossakin. Peleissä, kuten kauden aikaan muutoinkin, tulee välillä niitä vaikeita hetkiä. Joukkueena, kaikki yhdessä, töitä tehden niistä kuitenkin aina selvitään.
Hurjapää Arifi ”testaamassa veden lämpöä”. Kuva: Joope Erkkilä.
Kaunis ja lämmin ilma sai loppumetreillä osan pelaajista hyppäämään vaatteet päällä järveenkin. Vaatteet aivan vettä valuen rantakiviltä kömpi myös Doni Arifi, jolla oli jo suunnitelmia omalle kajakkiretkelle.
– Joo, oli vähän testattava veden lämpö, lämmintä oli vielä. Tykkäsin kyllä todella paljon. Oli hienoa katsella samalla kaunista luontoa aivan eri näkökulmasta. Reissu myös muistutti joukkuepelin merkityksestä. Kajakissa kukaan ei voi yksin viedä sitä maihin, vaan siihen tarvitaan kaikkia. Eikä sekään toimi, jos jokainen koittaa omalla tyylillään jotain tehdä. Vasta kun sovitaan yhdessä mitä tehdään ja tehdään sen mukaan, sujuu matka helposti ja päästään maaliin. Sama se on kentälläkin, ei sooloilla vaan tehdään yhdessä.
– Ehdottomasti täytyy päästä vielä toistekin. Kolumbialaiset jo kyselivätkin, että kuinka voi perheen ja ystävien kanssa näitä vuokrata. Onhan se upeaa ottaa kaiutin mukaan ja lähteä nauttimaan luonnosta, täytyy kavereiden kanssa lähteä kajakkipiknikille.
Myös Eric Oteng ihastui kajakkimelontaan niin, että aikoo tulla uudestaan.
– Hiukan alussa epäilin, pystynkö tähän. Uimataitoni ei ole kauhean hyvä, mutta onneksi meillä oli kunnolliset varusteet. Oli hienoa havaita järvellä, miten tuossa oikeasti tarvittiin kaikkien panosta päästä eteenpäin. Siellä ei kukaan voinut laiskotella tai meloa eri tahdissa. Uskon, että tämä auttaa meidän joukkuettamme paljon myös pelikentällä. Sovittiin jo muutaman pelaajan kanssa, että tulemme tänne vapaa-ajallakin nauttimaan.
Keskiviikko oli siis täyden kympin päivä koko joukkueelle. Keho sai aivan uudenlaisia ärsykkeitä, ajatukset olivat poissa nurmelta, mieli virkistyi ja hymyä sekä naurua riitti. Hiking Travelin tarjontaa pystyykin hyödyntämään Ilves Plussan tyhypalvelujen kautta.
Myös valmennuksellinen tavoite täyttyi, yhteispelin ja joukkuehengen merkitys kasvoi järvellä. Sunnuntaina se siirretään Espoossa kentän tasolle, kun Ilves kohtaa FC Hongan.
Vaikka harjoiteltiinkin tiimityöskentelyä, niin aina löytyy aikaa poseeraraamiselle! Kuva: Joope Erkkilä.
