Ilari Mettälän vahva itseluottamus on auttanut kuntoutumaan vakavasta vammasta

 

Viime syyskuussa Ilari Mettälän loukkasi jalkansa todella pahasti ja edessä oli pitkä kuntoutus. Epäilijöitäkin riitti, mutta pelaaja itse oli päättänyt taistella itsensä kuntouksen kautta takaisin entistä vahvemmaksi pelaajaksi. Yli kuuden kuukauden kova työ on saamassa palkintonsa aivan lähipäivinä.

Syyskuun lopulla Ratina stadionilla Ilveksen ja TPS:n peliä on käyty 58 minuuttia ja kotijoukkue johtaa 2-0. Ilari Mettälä saa pystysyötön Joona Veteliltä ja valmistautumaan tykittämään vasemmalla jalallaan pallon maalin. Laukausta hän ei kuitenkaan koskaan ehdi saada aikaiseksi, kun TPS-puolustajan taklaus osuu hänen jalkoihinsa.

Kamera suuntasi välittömästi kuvan lIariin, jonka oikean jalan nilkka sojotti järkyttävällä tavalla aivan väärään suuntaan. Ilarilla itsellään ehti tunteet muuttua silmänräpäyksessä.

”Varmaan sekunnin tuhannesosan verran ehdin ajatella, että saatiin rankkari ja menen vetämään siitä maalin. Todella nopeasti kuitenkin tunsi, ettei kaikki ollut ihan hyvin. Tuli järkyttävän kova kipu jalkaan, ikinä en ollut niin kovaa kipua tuntenut. TPS:n Sami Rähmönen saapui paikalle ensimmäisenä rauhoittelemaan ja painamaan päätäni alas. Sami käski olla katsomatta jalkaa, ehdin ehkä vaan vilaukselta sen näkemään. Todennäköisesti olisin mennyt shokkiin, jos olisin kunnolla jalan nähnyt”. Ilu muistelee ensihetkiä taklauksen jälkeen.

Ilveksen fysioterapeutti Heli Rekimies oli itsekin nopeasti paikalla. Hänelle muistui mieleen vai kaksi viikkoa aikaisemmin tapahtunut vastaava loukkaantuminen.

”Ensimmäinen ajatus oli ”Taas, ei voi olla totta!”, Sakselan Jannen jalka kun oli juuri kaksi viikkoa aikaisemmin mennyt lähes samalla tavalla”, kuvailee Heli ensireaktiotaan.

Ilarille annettiin ensiapua tietysti heti kentällä, josta hänet paareilla kannettiin odottamaan ambulanssin saapumista. Pahasti vääntynyttä nilkka ei meinattu saada oiottua millään.

”Jalkaa yritettiin melko pitkään saada paikoilleen Ratinassa ensihoitajienkin avustuksella, mutta ei siinä kuitenkaan onnistuneet. Vasta ensiavussa, hiukan kovempien kipulääkkeiden jälkeen, jalka saatiin suoraksi”, kertoo Ilari.

Ilari oli heti ensimmäisestä päivästä alkaen positiivisin mielin aloittamassa kuntoutusta.

”Aika nopeasti selvisi, että edessä on pitkä kuntoutus. Olen luonteeltani sellainen ihminen, joka ei jaksa murehtia asioita, joille itse ei voi mitään. Mieluimmin ajattelee positiivisesti ja keskittyy asioihin, joihin voi vaikuttaa. Ajattelun että nyt on aikaa kehittää muita osa-alueita ja tulla vahvempana takaisin”, avaa Ilari luonnettaan.

Kuntoutus pääsi alkamaan todella nopeasti, suunnitelmakin oli jo valmiina. Pelaajan oma asenne oli Helin mielestä avainasemassa kuntoutuksen onnistumisen suhteen.

”Kuntoutussuunnitelma oli heti valmiina, sillä se oli Sakselle ehditty juuri suunnitella. Kyse oli täsmälleen samasta vammasta, joskin hiukan eri kohdasta. Ilarin ensimmäinen huoli nappiksien kohtalo, taisi jo ambulanssista laittaa viestiä uusien nappiksien tarpeesta, vanha kun oli jouduttu leikkaamaan. Asenne hänellä oli heti aivan huikea, hän päätti saman tien, että tästä noustaan ja palataan pelikentille. Se motivoi minutkin tekemään aivan kaiken tehtävissä olevan”, kiittelee Heli Ilaria.

Vammasta on hiukan yli kuusi kuukautta ja nyt ollaan aivan loppusuoralla. Ilari on joutunut omaa kehoaan kuuntelemaan tarkoin.

”Ihan hyvin on kyllä mennyt. Mielestäni ihan aikataulussa ollaan. Siinä on joutunut kroppaansa kuuntelemaan ja silloin tietysti on vähän raskasta, kun huomaa kovemman treenin jälkeen nilkan vähän kipeytyneen. Silloin ei auta kuin vähän himmata, sellaista taitelua harjoitteleminen on vähän ollut. Hiukan on tehnyt mieli mennä kentälle, eikä kuitenkaan siihen pysty. Onhan siinä hiukan henkisiä haasteita seurata sivusta muiden tekemistä”, Ilari tunnustaa.

Heli on hänen kanssaan samaa mieltä.

”Kuntoutus on sujunut omaan tahtiinsa, aikataulu näissä massiivissa vammoissa on melko subjektiivinen. Ilarin kanssa on ollut helppo tehdä yhteistyötä, koska hän on ollut niin vahvasti itse mukana. Se halu ja usko siihen, että nilkka tulee kuntoon, on ollut todella kova”. korostaa Heli.

Kuntoutuksen onnistumiseen vaaditaan pelaajan avuksi ammattilaiset ohjaamaan ja neuvomaan, mutta läheisten tuki on myös erittäin tärkeä.

”Heli on hoitanut kuntoutuspuolen erinomaisesti ja lääkäri Heikki-Jussi Laineelta olen saanut paljon hyviä neuvoja, ja hän on selittänyt tarkalleen mitä nilkalle on käynyt. Joukkue on hienosti tukenut minua ja tietysti vanhemmat, muu perhe ja varsinkin tyttöystävä. Saksela on myös ollut hyvänä tukena, häneltä olen paljon saanut vertaistukea. Olemme vertailleet, mikä toisella on toiminut ja mikä ei”, kertoo Ilari hymyillen.

Kuntoutus lähti Ilarin kohdalla liikkeelle todella pienin askelin. Kuukausien aikana hän sai Helin avulla parannettua myös muita ongelmakohtiaan.

”Ensimmäinen mitä rupesin tekemään, oli varpaiden heiluttelu edestakaisin. Sitten aloimme aktivoimaan reisiä, harjoittelin jalan nostamista ylös, sivulle ja taakse eli tosi pienestä lähdettiin liikkeelle. Olen vuosien varrella oppinut, ettei hosuminen auta vaan maltillisesti on tehtävä. Aikaisempina vuosina minulla on ollut vaikeuksia reisien kanssa, niitäkin on nyt Helin kanssa laitettu samalla kuntoon”, Ilari kertoo.

 

Ilari lähestyy kovaa vauhtia pelikuntoa ja mitä lähemmäksi se hetki tulee, sitä vaikeammalta tuntuu olla sivussa.

”Kyllä nyt on todella kova kutina päästä pelaamaan. Nyt olen jo joihinkin harjoituksiin päässytkin mukaan, se on henkisesti todella tärkeää. Muutoinkin joukkueen yhteydessä treenaaminen on antanut mahdollisuuden tutustua uusiin pelaajiin ja syventänyt joukkueeseen kuulumisen tunnetta”, kiittelee hän Helin tapaa kuntouttaa pelaajia joukkueharjoitusten yhteydessä.

Vielä on aikaista sanoa, jääkö vammasta jotain kaivertamaan mieltä. Ilari tosin on niin päättäväinen ja positiivinen luonne, että unohtanee vamman pelirytmiin päästessään.

”Se jää nähtäväksi, mutta koen ainakin henkisesti olevani vahvempi. Haluan näyttää pystyväni vielä pelaamaan, epäilijöitäkin on matkan varrella ollut. Ehkä alussa vähän alitajuntaisesti se on mielessä, mutta eiköhän se pelien myötä häviä sieltäkin”, mietti hän tulevaa.

Heli myöntää, että ensimmäisessä pelissä saattaa katse käydä Ilarin nilkassa hiukan useammin, mutta sen pidemmälle hän ei aio sitä tarkkailla.

”Varmaan ensimmäisessä pelissä tulee Ilaria seurattua, mutta siihen se kyllä loppuu. Olen aikaisemminkin sanonut, että minulle pallo on maalissa, kun pelaaja menee ensimmäisen kerran pelikentälle”, Heli toteaa.

Veikkausliigan alkua Ilveksen osalta siirrettiin huhtikuun alusta toukokuun puolelle. Tämä ainakin sopii Ilarille paremmin kuin hyvin.

”Minullehan se oli vähän kuin lottovoitto, kun sarjan alkua siirrettiin. Mukavaahan se olisi olla heti pelien alkaessa kunnossa. Kovia haastajia on joukkueeseen tullut eli kova kilpailu peliajasta on tulossa. Toki sehän on vaan hyvä, siinä sitä kehittyy parhaiten. Varmaan alkukaudesta olen sellainen super-sub -tyyppinen pelaaja”, naurahtaa hyökkääjä.

 

Lue myös

X